Joskus on ottanut aivoon, etten minä saanut kielillä puhumisen lahjaa (jotkut ovat saaneet, näin olen lukenut). Olisihan sitä varmaan oppinut lukemallakin niitä kieliä, mutta mielummin olisin ottanut ihan lahjana. Kouluaikoina mulla oli niin paljon muuta tekemistä, etten niin panostanut kielten opiskeluun. En kyllä muista mihin kouluissani panostin, ehkä väli-ja ruokatunteihin. Enkä arvannut, että ikinä muuttaisin Pohjois-Karjalaa pidemmälle. Eihän minulla ollut edes mitään hinkua tutustua ulkolaisiin, vaikka niitä liikkuikin meillä päin siihen aikaan runsaasti. Kahvilatyössä heihin törmäsi väkisinkin, mutta minä livahdin takahuoneeseen ja ylivilkkaat siskoni hoitivat puhepuolen.
Opiskelujen jälkeen tapasin sponsorin ja sponssaussopimus oli sen verran reilu, että lähdin hänen mukanaan maailmalle. Otettiinhan me ne lapsetkin, LM 3v ja juniori vajaa 2v, mukaan. Sponsorin kanssa oli turvallista lähteä, sillä hänen englanninkielen sanavarastonsa oli vähän laajempi kuin omani, joka kattoi ainoastaan sanat yes ja no.
Tähän ikään mennessä on tullut lukemattomia tilanteita, missä olisin tarvinnut hyvää kielitaitoa. Sujuvaa englantia, mutta muitakin. Joillakin matemaattisetaineet sujuvat itsestään, joillakin jotkin muut. Joku on luontaisesti kaunis, hyvävartaloinen, hyvä puhuja, hyvä kokkaaja ja onhan noita. Nyt tänä keväänä, muutama päivä sitten, minulle valkeni se minun lahjani. Minä olen saanut ikkunoiden pesemisen lahjan.
Pestyäni kaikki käden ulottuvilla olevat ikkunat, iski hirvittävä morkkis. Tässä minä vaan istun ja nautiskelen yksin suuresta lahjastani. Onneksi älysin laittaa facebookiin ilmoituksen ja tarjota tätä taitoani muidenkin käyttöön. Ajattele nyt, jos joku Jari Sillanpää laulelisi vaan itsekseen kotonaan tai Picasso piirtelisi vaan itselleen, omaan lehtiöönsä. Onhan se ihan velvollisuus, meidän lahjakkaiden jakaa arvokasta taitoamme muidenkin nautittavaksi.
Olen nyt saanut muutaman ikkunanpesupyynnön ja huomenna tartun tosi toimiin. Yksinäisiä vanhempia naisia, yli 90-vuotias herttainen rouva sekä kaksi hieman nuorempaa, toinen oli ainakin pyörätuolissa. Ja toisen ikkunoita ei oltu ikinä ennen pesty.
Pelko, että joutuisin itse istumaan likaisten ikkunoiden ääressä, kykenemättömänä pesemään niitä, ajattelin maksaa jo etukäteen kummitytölle palkkion, että hoitaa homman sitten puolestani. Kyllä jokaisen pitää nähdä kevään tulo puhtaiden ikkunoiden läpi.
Pätkittäin Pekingissä 