Nipottaja

Pyöräilin asunnolle ja olin juuri astumassa pyöräni kanssa ovesta sisään, kun takaani kuului karmea karjaisu:”Siitä ovesta ei pyöriä viedä!” Käännyin hölmistyneenä karjujan suuntaan ja tokaisin että:”Ai.” Karjuja jatkoi topakkaa puhutteluani:”Menee koko käytävä hiekkaan, matot ja kaikki!” Minä edelleen hölmistyneenä:”Onkos täällä sitten joku toinen ovi?” Topakka naisääni takanani jatkoi:”Se on tuolla takana, pois,pois se pyörä siitä tukkimasta! Sieltä takaa se ovi löytyy!” Katsoin monttu auki tuota itseäni nuorempaa säksättäjää. Sain kuin sainkin sanan suustani:”Et oo tosissas, meinaatko, että raahaisin pyöräni noiden lumikasojen yli ja liukastelisin tuon jäätikön läpi?” Nyt meinasi jo minullakin kihahtaa:”Kuulehan sinä niuho naisihminen, muutama viikko sitten lensin tässä jäätiköllä sellaisen mukin, ettei aivotärähdys ollut kaukana!” Nainen seisoi hölmistyneenä kahden pienen koiransa kanssa. Sanoi sitten:”Nyt en ymmärrä yhtään mitä mukia tarkoitat, puhuin sinun pyörästäsi ja hiekasta, en mukista.”  Alappa näiden Etelä-Suomen ihmisten kanssa puhumaan, parempi olis olla vaan hiljaa, niinkuin heistäkin suurin osa tekee. Laitoin pyöräni sivuun ja selitin tälle Pohjois-Karjalan murretta taitamattomalle ladylle ja hänen koirilleen:”Mukki ei tarkoita mukia. Mukki on kaatuminen. Vetää lipat, niinkuin teilläpäin taidetaan sanoa.” Nainen seisoi haavi auki edelleen, mutta koirat katsoivat minuun ja nyökyttelivät. Edes joidenkin jakeluun meni. Lady sai änkytettyä, että olenko jostain itä-naapurista, Latvia, Liettua, Venäjä akselilta. Ihmettelin miten se nyt tähän liittyi??? Kaiveli kassistaan kynän ja paperia, kirjoitti tämän hänelle uuden sanan muistiin. Oli kuulemma pakko kertoa kavereillekin. Samassa minä jatkoin pyöräni raahaamista ja tietysti liukastuin siihen jään pintaan. Tuli sentään apuun ja totesi minut sen verran kömpelöksi, että ehkä kuitenkin olisi parempi jos käyttäisin sitä etuovea. Pyysin sen luvan vielä kirjallisena, ihan siltä varalta, jos joku toinenkin alkaa nipottamaan samasta asiasta. Kirjoitti äkkiä minulle luvan, vaikka arvelikin sen olevan turhaa, sillä se toinen nipottaja ei ole nyt paikalla. Seiska kerroksen vaihdevuosien kanssa kamppaileva rouva tulee kuulemma vasta jouluksi. Mutta tämä ensimmäinen tapaus, juoksi vielä vitoseen perässäni, vaikka toka kerrokseen meneekin aina hissillä. Tiedusteli vielä, jos minulla olisi muita yhtä outoja sanoja jemmassa, kuin tämä mukki. Eihän niitä nyt yhtäkkiä mieleen tullut, mutta pyysi tiputtamaan kakkoskerroksen postiluukusta, nimellä Vänkyräinen, jos muistuu mieleen.