Heräsin aamulla kovaan kurkkukipuun ja päänsärkyyn. Koko kroppani oli myös edellis päivän jumpasta tosi kipeä. Etenkin jalat, liikkuminen oli yhtä tuskaa ja varsinkin jaloille nouseminen. Just kun sain silmäni auki, kuulin rappukäytävästä palohälytyksen ja kaiuttimista huudot:” Fire, fire!!!!” Kömmin ikkunaan, jos sieltä näkisin onko isostakin palosta kyse. Eipä näkynyt mitään poikkeavaa, alhaalla ei näyttänyt olevan paloautoja, 
eikä edes savua missään. Vastapäisen 
rakennustyömaan miehille viitoin ikkunan läpi, että onko tää meidän talo tulessa? Eivät meinanneet ymmärtää, mutta kun tarpeeksi monesti esitin pantomiimillä, niin yks niistä 38:sta tajusi mistä on kyse. Puisti päätään ja näytti peukkua. Huokaisin helpotuksesta, sillä niillä jaloilla ei nyt olisi kipitetty portaita alas 29 kerrosta. Hyvä, että yhteistyö naapurustossa toimii. Olen nimittäin aika monesti juossut noita portaita väärien hälytysten takia. Eikä siellä ikinä juoksentele muut kuin minä. Kerran oli LM kaverina. Sekään ei enää lähde, kun pitivät meitä ihan kajahtaneina. Ryntäsimme läähättäen, henkihieverissä alas ja minä kiljuin että, pelastakaa naiset ja lapset, täällä palaa!!! Henkilökunta oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Turvallisuuspomo tuli rauhallisesti eteeni ja sanoi sen olleen harjoitus. No, minä ihmettelin miksi tähän harjoitukseen ei osallistu muut kuin minä ja tyttäreni. Silloin vielä olin kärkäs puuttumaan kaikkeen ja siltä seisomalta marssin managementtiin antamaan vähän palautetta mm. rappukäytävä tupakoinnista. No, nyt on talon tavat tulleet jo tutuiksi.
Muutama yö aikaisemmin, noin klo.3.30 tuli samanlainen palohälytys. Pomppasin pystyyn ja herätin sponsorin. Etsittiin numeroa, mistä voi tiedustella hälytyksen syytä. Numero ei tietenkään löytynyt, mutta kun savua ei ollut missään, niin jatkettiin unia. Aamulla numero löytyi ja nyt se on teipattu jääkaapin oveen. Vartija kertoi hälytyksen tulleen kerroksesta 24 ruuanlaiton kärystä. Kyllä siihen aikaan yöstä voisi vähän maltillisemmin kokkailla. Kävin nyt sitten teippaamassa kerroksen 24 asuntojen oviin, muutaman A nelosen ruokaohjeita yö kokkailuun.
Ja kun valituksen makuun on päästy, niin voisivat tulla korjaamaan tuon meidän vuotavan keittiöputken. Nyt olis tarvetta sille kattilalle, mihin vedet tippuu! Kalakeittoa pitäis ruveta tekemään.
Pätkittäin Pekingissä 