Hei. Vaikka aika älykäs olenkin, niin nyt minua kyllä vedettiin nenästä oikein kunnolla. Ihmettelin miten sairaslomalaisen roskien vienti kestää ja kestää. Kyllähän tämä uuden asunnon roskien kierrätys systeemi on eri järjestyksessä, kuin Espoon, mutta voiko silti se lajittelu kestää melkein kaksi viikkoa??!! Odotin ja odotin. Jokaista rappukäytävän kolahdusta luulin sairaslomalaisen paluuksi roskakeikalta… No, sitten vihdoin kun saapui, saapuikin sairaalasta :(. Kyllä minun ja Han Sebon ilo oli ylimmillään. Vaikka Han Sebon arkiset askareet eivät saaneet helpotusta, päinvastoin, oli Han Sebo keittänyt kotiinpaluun kunniaksi oikein kahvitkin. Minä puolestani vein sille lelupossuni, mistä lähtee hirvittävä ääni, niin ettei sillä uskalla edes leikkiä, mutta kun olin saanut sen juuri häneltä lahjaksi, niin ajattelin sen ilahduttavan. Ja kyllähän se ilahduttikin, huusi oikein Han Sebon katsomaan sieltä kahvinkeittopuuhista. Kannatti vetää tästä narusta, sain muutamat ylimääräiset rapsutukset ja ainahan se on mukava kuulla, kun niin viisaaksi kehutaan.
Sairaslomalaisen parin viikon poissaolo muutti sitä hirveästi! Miten siitä tulikin niin ylimielinen. Tiputtelee tavaroita, eikä nosta niitä!!! Minä en usko, että lääkäri määrää tuollaista. Nostokielto, en olekaan kuullut ennen! Kyllä harmittaa, kun Han Sebo joutuu huhkimaan hulluna ja sairaslomalainen ottaa vaan rennosti. No, aluksi otti. Ei enää. Meniköhän lääkitys pieleen vai mitä lie sattunut, mutta aikamoisessa kunnossa se on. Enkä minä muuta osaa tehdä, kuin istua vieressä ja välillä tökätä kuonolla. Aamuisin se on eniten sekaisin, tukka pystyssä hoipertelee vessaan ja sieltä takaisin jos osaa. Joskus osaa, joskus ei. Aika usein eksyy siivouskomeroon. Han Sebo ihmetteli, kun tässä uudessa talossa, erehdyin aluksi ulkoa tullessa menemään kerrosta alemman asunnon ovelle, luullen sitä meidän oveksi… Kyllä minua pikkuisen enemmän hämmästyttää tämä sairaslomalaisen touhu!!! Seuraavaksi muutama otos minusta!
Tälläista minun arki on. Likaisten sukkien keskeltä yritän löytää levähdyspaikan. Emäntä olisi rajannut sukat pois, mut en antanut. Halusin näyttää todellisen kuvan elämästäni.
Han Sebon kanssa ulos lähdössä…
Vielä vessaankin… aina tämä kestää niin kauan…
Tästäpä ei sen enempää kuin, ettei huvittanut kotiin lähtö..
Pätkittäin Pekingissä 