Lähtölaskenta ylioppilasjuhliin

Meidän LM kirjoitti ylioppilaaksi. Se varmistui tänään, kun tulokset tulivat jostain. Olin kylläkin pistänyt juhlien järjestelyt käyntiin jo ajat sitten, sen verran kova luotto on tyttäreen tällä saralla. Päätin, ettei tällä kertaa kukaan sukulaisista joudu vastuuhommiin juhlien suhteen, riittäisi kun tulisivat vaan paikalle. Se päätös alkoi kuitenkin mennä pahasti pieleen, kun luottoleipomot olivat sulkeneet ovensa heinäkuuksi. Ajattelin, ettei se nyt niin haittaa, äkkiähän pyöräytän muutamat 20170706_133856voileipäkakut itsekin. Samassa huomasin miten kodin sisustus olikin vinksallaan, liian värikästä ja liian rentoa. Verhoiksi oli unohtunut sifonkikankaat, mitkä olin kiskaissut tangoille odottelemaan sopivampia. Helmoihin olin laittanut solmut, kun eihän mulla ollut ehjää ompelukonetta, puhumattakaan ompelutaidosta. ( Myöhemmin sain melko vastaavanlaisen vinkin verhojen laittoon entiseltä koulukaveriltani. Kyllä me Pohjois-Karjalan tytöt keinot keksitään, ei se aina tarvitse olla niin viimesen päälle. Kyllä olinkin mielissäni, että on sitä muitakin yhtä suurpiirteisiä ja näppärästi ajattelevia.) Mutta ei olleet parikymmentä vuotta sitten suurpiirteisiä anoppi, appiukko ja heidän poikansa Han Sebo. Minun ja Han Sebon ensimmäiseen yhteiseen asuntoon kun tapetteja laittoivat. Kyllä minun hermoja koeteltiin, kaikki piti olla just eikä melkein. Vatupassilla mitattiin, että varmasti oli suoraa ja kaikenlaisia laskelmia tehtiin, joista en ymmärtänyt yhtään mitään. Minä kävin ulkona hengittelemässä syvään ison mahani kanssa. Siellä oli nimittäin tuleva ylioppilas viettämässä viimeisiä päiviään. Kannatti vähän itsehillintää harjoittaakin, sillä tuleva ylioppilas sai viimesen päälle hyvät tapetit huoneeseensa, eivätkä ihan vähällä seiniltä irronneetkaan. Toisin oli minun opiskelukämpän tapettien, illalla kun laitoin seinille, niin aamulla olivat lattialla. Ei vissiin tullut luettua sen liisterin käyttöohjetta niin tarkkaan. Kyllä oli haikeaa muuttaa ensimmäisestä yhteisestä kodistamme pois, kun kaikenlaista mukavaa, tapettien laiton lisäksikin, siihen liittyi.

Ajattelin satsata verhoihin ja astelin Sellon Eurokankaaseen. Kangas löytyi kerta laakista ja iskin mitat tiskiin. Myyjä leikkasi näppärästi tarvittavat kankaat. Ja tottakai turvauduin heidän ompelupalveluun, kun sellainen kerran oli. Ensimmäinen vapaa aika meni jonnekin elokuulle ja minä tarvitsin verhot ikkunoihin pikimmiten. No suvussa on niin monta hyvää ompelun taitajaa, että eiköhän sieltä apuja tule. Ajattelin nyt kuitenkin laittaa korteni kekoon ja tehdä esivalmistelut ihan itse: mittaus, silitys, harsiminen, rypytyskangas, helmat…  Ja sitten vaan ommeltavaksi siskolle Ilomantsiin. Kyllähän niihin verhoihin käteni jälki jäi. Olohuoneen kolmen verhon pituudet vaihtelivat

20170706_134149

Vuorovesi korvikset. 

noin 7cm. Mutta noin pienet heitot ei tunnu minun taloudessani missään. Ei niitä sen vuoksi  purkaa tarvinnut. Mukavaa aaltoilevaa tunnelmaa loivat, niin kuin emännän uudet Kalevala, Vuorovesi, korviksetkin. Ikkunan takaa puuttui vaan se meri.

Lähipiirille ilmoitin, että teen nyt itse ne perinteiset voileipäkakut, kun juhlat sattuivat taas tämän lomakuukauden aikana. En kerinnyt silmääni räpäyttää, kun siskoni laittoi tekstiviestin menusta sekä äiti oli varautunut ja laittanut karjalanpiirakat tulemaan. Täytekakut sentään jäivät minun tehtävikseni. Siivous piti tehdä yhdessä teinien kanssa, mutta heitä ei sattunut silloin juuri näkymään. Tähän hätään riensi puhelimen välityksellä yksi niistä siskoistani, se  jolla on taito nähdä pölyhiukkaset etänäkin. Se joka muistaa mitä kohtaa meillä rätti ei ole nähnytkään. Kaijutin päälle ja rätti heilumaan. Kyllä me Laran kanssa ihmeteltiin, että joku on nähnyt pianon allekin! Kaikkein ahkerin avustaja ja hommassa koko ajan mukana ollut, silmä tarkkana seurannut jokaista

20170531_065456.jpg

Mitäs minä sitten tekisin?? Leikataanko nurmikko, täytetäänkö kakku vai laitetaanko ne verhot paikoilleen?

emännän liikettä,oli Lara, sileäkarvainen noutaja. Meidän perheen seuraava ylioppilas!

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Lähtölaskenta ylioppilasjuhliin

  1. Nimetön sanoo:

    Elämänmakuista ja ah niin tuttua! 🤗

    Tykkää

Kirjoita kommenttisi tähän ... (sähköpostia ja kotisivua ei tarvitse kirjoittaa)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s