Näkymiä uuden asunnon ikkunasta.
Pitkän etsimisen jälkeen löysimme asunnon keskustasta. Korkealta ja palvelujen läheltä. Ei nyt ihan noin korkealta olisi tarvinnut. Kerros 29 tuntuu aika pahalta näin korkeanpaikan kammoisille, mutta pysytellään poissa ikkunoiden äärestä, mitkä sattuvat olemaan katosta lattiaan. Näköalat ovat pitkälle, keittiö on tilava ja toimiva sekä jokaisella on makuuhuone kylppärillä ja vessalla sekä lisäksi vieraille on oma vessa. Extrana vielä apulaisen huone, mikä saa toimia varastona. Tämän perheen apulainen, maidi, ayi tai miksi häntä nyt kutsummekaan, käyttää samaa makuuhuonetta isännän kanssa, jopa samaa sänkyä.
Tämä maisema avautui jonkun makuuhuoneen ikkunasta.
Paloturvallisuus oli asia mikä meitä eniten mietitytti, näin korkealla asumisessa. Onneksi turvallisuuspäällikkö sattui paikalle, just kun sponsori oli täyttämässä sopimuspaperita. Hän oli kertonut, että poistumisportaikko on viimesen päälle paloturvallinen. Siinä on kaikki vaadittavat hapen tulo jutut ja muut tarvittavat systeemit. Se portaikko on ovemme takana ja sammutusletkukaappi ovemme vieressä. Eiköhän näillä pärjätä.
Hyötyliikuntaa tulisi nyt roppa kaupalla, kun juoksisi nuo portaat edes puoleenväliin. Ostosten kanssa olisi vielä tehokkaampaa. Uima-allas ja auringonotto tuolit ovat katolla. Normaali kokoinen allas, mikä onkin itseni kannalta hyvä. Uimista pitää nyt välttää niska kipujen vuoksi. Nykyisessä altaassa houkutus uida on liian suuri, sillä jos iso allas puhtaine vesineen on yksin minun käytössä, niin en pysty vastustamaan. Pakko se on hyödyntää ja uida ristiin rastiin porskutellen. Uudessa altaassa aion ainoastaan harrastaa vesijumppaa. Kuntosali maisemineen olkoon sponsorin heiniä. Minä pysyn portaissa ja vesijumpan parissa. Nyt pitäisi vielä malttaa odottaa muutama viikko, että päästään muuttamaan.
Pätkittäin Pekingissä 